Uusimaa-viikon uutiset

Uusi Uusimaa, uusi yhdenvertaisuus, uusi kilpailukyky

Innovaatioprofessori Alf Rehnin mukaan käsityksemme yhdenvertaisuudesta ja kilpailukyvystä on muututtava, jotta erilaiset alueet voivat tulevaisuudessakin kukoistaa. Mitä tämä tarkoittaa Uudenmaan kannalta? Lue artikkeli ja osallistu keskusteluun!

Alf Rehn
Professori Alf Rehn tukii luovuuden ja innovoinnin kysymyksiä Etelä-Kööpenhaminan yliopistossa. Hän on alansa näkyvimpiä mielipidevaikuttajia ja haluttu puhujavieras maailmalla.


Aikaisemmin geopolitiikka oli iso käsite isoille asioille: Valtioille, suurvalloille ja muille maailmaa liikuttaville voimille. Mutta maailma muuttuu, ja me sen mukana. Maailmasta on tullut samaan aikaan sekä pienempi että isompi, ja teknologia kiihdyttää asioita samalla, kun monet ongelmat kehittyvät ja ratkeavat yhä hitaammin.

Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että meidän tulisi olla aiempaa nöyrempiä puhuessamme geopolitiikasta. Maailman muutosvoimat ovat tuoneet geopolitiikan lähellemme, mutta samalla ne ovat tehneet siitä yhä monimutkaisempaa meille kaikille.

 

Isoa ja pientä Uudellamaallakin

Pelkään, että emme aina hahmota tätä kokonaisuutta, kun suunnittelemme lähiympäristömme kehitystä. Kun tänään puhumme vaikkapa Hyvinkään kilpailukyvystä, puhumme yhtä aikaa sekä meille hyvin läheisistä asioista että suurista makrotason ilmiöstä.

Hyvinkään kilpailukykyyn vaikuttavat nyt yhtä lailla paikallinen työttömyysaste, robotiikka, asuntojen hinnat Rääkänpäässä, Kiinan valta-asema, Sahanmäen kahviloiden viihtyisyysaste, kansainväliset verolait ja -asetukset, pyöräteiden huolto Veikkarissa ja lohkoketju-teknologian kehitys. Isoa ja pientä, läheistä ja kovin kaukaista.

Heittomerkki
Tämän päivän kilpailukyky rakentuu vetovoimasta, tunnetilasta ja lukuisista yksittäisistä tekijöistä.


Voi tuntua kummalliselta puhua yhtä aikaa sahanmäkeläisestä kahvilasta ja kansainvälisistä veroneuvotteluista. Syynä on se, että olemme tottuneet erottelemaan isot ja pienet asiat toisistaan ja puhumaan niistä erikseen. Oletamme, etteivät ne ole yhdenvertaisia tai edes verrattavissa.

Sekä tiede  käytäntö ovat kuitenkin osoittaneet meille, että se mitä pidämme asioiden kokoerona, on ehkä ennemminkin eroa verkostossa ja näkökulmassa. Siinä missä kansainvälinen verojärjestelmä koostuu tuhannesta pienestä asiasta – virkamiehistä, luetteloiden kategorioista, miljoonista vähäisistä päätöksistä – myös paikkakunnan kilpailukyky voi syntyä siitä, millaiseksi kymmenentuhannen pienen toiminnon vyyhti muotoutuu. Jopa niin että tapa, jolla pyörätietä huolletaan, vaikuttaa kokonaisuuteen.

Kun puhumme kilpailukyvystä ja yhdenvertaisuudesta, meidän täytyy olla tietoisia tavasta, jolla nämä asiat rakentuvat. Tämän päivän kilpailukyky rakentuu vetovoimasta, tunnetilasta ja lukuisista yksittäisistä tekijöistä.

Heittomerkki


Emme enää voi olettaa, että yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki saavat aina samaa ja yhtä paljon kuin kaikki muut.

Nykyään sanonnan ”rahalla saa ja hevosella pääsee” toteutuminen edellyttää yhä useamman mielikuvaseikan onnistunutta yhteisvaikutusta kokonaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että yksinkertaistetut tarinat yhdenvertaisuudesta eivät enää anna tarpeeksi rikasta kuvaa siitä, miten eri alueet kärsivät, kilpailevat tai kukoistavat. Elämme aikaa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen – jossa pienet asiat ovat usein isoja, ja isot puolestaan voivat olla yllättävän pieniä.

Mitä tämä sitten tarkoittaa esimerkiksi Uudellemaalle? Etenkin sille osalle maakuntaa, joka ei oikein tunne tulevansa nähdyksi tai kuulluksi, ja joka huolestuneena miettii, miten tulevaisuudessa menestyä? Vastauksessa on huomioitava monta eri asiaa.

Hyperloopilla tulevaisuuteen?

Ensinnäkin: kukaan ei voi enää olettaa aiemman menestyksen tarkoittavan, että menestyy myös huomenna. Lisäksi kannattaa ymmärtää, että jokainen kunta ja kaupunki painii nykyään samojen ongelmien kanssa.

Vietän itse ison osan ajastani Kööpenhaminassa. Kaupungissa, joka voi helposti näyttää voittajalta kaupunkien globaalissa kilpailussa. Köpis on kuitenkin hyvin tietoinen siitä, että maailman mittakaavassa sekin on syrjäseutua.

Jos se haluaa menestyä tulevaisuuden kilpailussa, on sen jo nyt tehtävä suuria päätöksiä, mitä tulee yhteyksien rakentamiseen ja yleiseen vetovoimaan. Siksi täällä puhutaankin nyt siitä, miten lähentää kaupunkia esimerkiksi Hampuriin ja Amsterdamiin – ja juu, Hyperloop mainittu.

Toisekseenkin: emme enää voi olettaa, että yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki saavat aina samaa ja yhtä paljon kuin kaikki muut. Ei siksi, että toivoisimme eriarvoisuutta, vaan siksi, että ”yksi-mulle -yksi-sulle” -jako voi johtaa tilanteisiin, jotka lisäävät eriarvoisuutta. Meidän tulisi päinvastoin pyrkiä siihen, että joku saa enemmän yhtä, ja toinen taas enemmän toista, jotta molemmilla olisi mahdollisuus olla erikoisen ja erityisen erinomainen.

Heittomerkki
Meidän on löydettävä ne pienet asiat, jotka voivat nostaa kylän, kaupungin tai alueen globaalin politiikan tasolle.


Koska uusi geopolitiikka rakentuu myös hyvin pienistä asioista, olisi tärkeää, että annamme alueille mahdollisuuden loistaa eri tavoin sen sijaan, että kaiken tappava harmaa samankaltaisuus määrittelee tilannetta. Siksi on tärkeää, että myös Suomessa – ja Uudellamaalla – on vahvoja, monen kokoisia, oman näköisiään alueita.

Nykyään menestyminen voi olla kiinni siitä, että alue on löytänyt sen yhden pienen asian, joka vetää ihmiset puoleensa. On se sitten Slovenian piskuruinen Bledin kyläjärvineen, tai Espanjan Atxondo, jossa on maailman parhaisiin ravintoloihin lukeutuva Asador Extebarri eikä sitten yhtikäs mitään muuta.

Meidän on löydettävä ne pienet asiat, jotka voivat nostaa kylän, kaupungin tai alueen globaalin politiikan tasolle. Uutta kilpailua ei käydä vain tunnetuilla suureilla, vaan monimutkaisilla yhdistelmillä, joissa asioiden mittakaava ei aina ole ennalta arvattavissa.

Tärkeintä alueiden yhdenvertaisuuden kannalta voikin tulevaisuudessa olla, että kaikilla on mahdollisuus olla oma itsensä, ja etsiä oma tiensä. Mahdollisuus varmistaa kahviloiden viihtyvyys ja pyöräteiden kunto itse ja omalla tavalla, kaiken robotiikan ja Kiina-ilmiön keskellä.

– Alf Rehn


--

Mistä kirjoitussarjassa on kyse?

Sosiaalisen median ja sähköisten viestimuotojen myötä yhdenvertaisuuden merkitys on yksilötasolla kasvanut. Toisaalta samaan aikaan käsite pirstaloituu: Eri ihmisille yhdenvertaisuus tarkoittaa jo hyvinkin eri asioita.

Sivistyneen yhteiskunnan tulee herätellä ja ylläpitää keskustelua tulevaisuuden tärkeistä ydinkysymyksistä. Keskustelemattomat asiat jäävät hautumaan, jolloin ne synnyttävät tunneryöppyjä ja provosointia vanhoistakin asioista. Avoin yhteiskunta toteutuu vain jatkuvan ja rakentavan vuoropuhelun avulla.  

Uusimaa-viikon ”yhdenvertaisuus” -teemaan pohjautuvan kirjoitussarjan tavoitteena on innostaa ja laajentaa keskustelua tulevaisuutemme suunnista.  Toivomme näiden avausten kirvoittavan monipuolisia näkemyksiä suhteesta yhdenvertaisuuteen, tasa-arvokysymyksiin ja demokratiaan jo nyt, ennen kevään vaalihulinaa.  

Ajatusten ja mielipiteiden kirjo, niiden kunnioitus ja huomioiminen muokkaavat yhteistä tulevaisuuttamme, mutta vain rohkean vuoropuhelun ja aktiivisen vaikuttamisen kautta.

Uskaltaudu siis avoimeen tulevaisuuskeskusteluun. Rakennetaan sitä yhdessä, tässä ja nyt.

Ossi Savolainen, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto



Kirjoitussarjaa julkaistaan www.uusimaaviikko.fi -sivustolla ja Uusimaa-viikon Facebook-sivulla. Uusimaa-viikko on tapahtumakimara, debattia ja hyvien esimerkkien esille nostamista ympäristön, hyvinvoinnin, kulttuurin, osaamisen, yhteisöllisyyden ja kilpailukyvyn saralta. Asiaa & luovia ideoita toteutetaan ympäri Uuttamaata 6.-10.toukokuuta. Vuonna 2019 pääteemana on yhdenvertaisuus.  

 



Palaa otsikoihin