Uusimaa-viikon uutiset

Antti Palola: Suomalaisen työelämän on hyväksyttävä erilaisuutta

4.1.2019

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola näkee maahanmuuton tärkeänä osana uusmaalaisen työelämän tulevaisuutta, mutta kaipaa työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi valtakunnallista yhteiskuntapoliittista ohjelmaa sekä perehdyttämiskäytäntöjä.

Antti Palola.Antti Palola on toiminut STTK:n puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA tutki maahanmuuttajien kokemaa rasismia Euroopan unionin jäsenmaissa. Tutkituista 12 maasta Suomessa koettiin kaikkein eniten rasismia. 63 prosenttia haastatelluista oli kokenut rasistista häirintää ja syrjintää, 14 prosenttia fyysisiä hyökkäyksiä. Vastaajat olivat ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia.

Tulos ei varsinaisesti yllätä, mutta järkyttää. Voisimme kaiketi jatkaa elämäämme kotoisessa Impivaarassa ilman sen suurempaa huolta, mikäli väestörakenteemme ei olisi ongelma. Mutta meillä on ongelma, sillä tuoreen ennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee Suomessa 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

Tarvitsemme maahanmuuttoa turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluja. Valitettavasti meidän on hyvin vaikea kilpailla maailmalla koulutetuista osaajista, sillä sijaintimme on syrjäinen, puhumamme kieli vaikeaa ja meidät koetaan yhdeksi Euroopan rasistisimmaksi maaksi.

Työllisyyden näkökulmasta Suomella on nykyisen vähäisenkin maahanmuuton tilanteessa edelleen valtavasti parannettavaa. Vieraskielisten työttömyysaste on kaksinkertainen suomenkielisiin verrattuna. 

Erityisesti naisten työllisyysaste on huolestuttavan alhainen. Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on noin 71. Naisilla vastaava luku on vain 56 prosenttia. 

Maahanmuuttajanaisten parempi työllisyysaste heijastuisi myös seuraavan sukupolven työllisyyteen ja ehkäisisi tehokkaasti ylisukupolvista syrjäytymistä.

Uusimaa on maahanmuuton kannalta keskeisin alue

Ulkomaalaistaustaisten osuus koko Suomen väestöstä on noin seitsemän prosenttia. Uudellamaalla asuu yli puolet kaikista Suomen maahanmuuttajista. Lähes 100 000 helsinkiläistä puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Uusimaa on tästä syystä edelläkävijä kaikessa, mikä liittyy maahanmuuttajien kotoutumiseen, osaamiseen ja työllistymiseen. Uusimaa kerää myös parhaat ja koulutetuimmat osaajat.

Uudenmaan erityisasema luo toki haasteita, mutta myös arvokasta tietotaitoa erilaisten kotoutumista tukevien palveluiden järjestämisestä esimerkiksi maahanmuuttoviraston, työvoimahallinnon, terveydenhuollon ja opetustoimen palvelujen kehittämisessä sekä kolmannen sektorin toiminnassa. 

Koulutuksen järjestäjätahot eri sektoreilla ovat myös tehneet hyvää työtä maahanmuuttajien työllistämisen, kielikoulutuksen ja kotoutumisen eteen. On luotu palveluja ihmiset, ei rakenteet edellä. Onnistuminen onkin usein asenteesta kiinni.

Edes Suomessa suoritettu korkeakoulututkinto ei takaa osaamista vastaavaa työtä. Opetushallitus selvitti, että viisi vuotta valmistumisen jälkeen vain kolmannes ulkomaalaistaustaisista korkeakouluopiskelijoista oli työllistynyt, valtaosa työllistyneistä koulutusta vastaamattomiin töihin. 

Heikkojen ura- ja työmahdollisuuksien vuoksi Suomesta muuttaa pois enemmän kuin kolmannes.

Yhteiskuntapoliittinen ohjelma ja perehdyttämiskäytäntöjä

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa kilpailukykymme ja hyvinvointimme ylläpitämiseksi. Seuraavan hallituksen pitää käynnistää laaja yhteiskuntapoliittinen ohjelma työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi. Suomessa jo asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyyteen tulee keskittää aikaisempaa enemmän voimavaroja.

Työllistyminen on henkilön onnistuneen kotoutumisen keskeinen osatekijä. Maahanmuuttajan nopea kiinnittyminen työelämään parantaa mahdollisuuksia kielen oppimiseen. Kielitaito kehittyy vain, kun sitä käyttää.

Perehdyttämiskäytäntöjä on varaa kehittää ja maahanmuuttajien työn ohjaus vaatii myös lisää resurssointia. Hyvä työilmapiiri ja työyhteisön tuki auttavat alkuun. 

Valitettavasti suomalainen työelämä ei ole vielä valmis hyväksymään erilaisuutta. Vaadimme liian helposti virheetöntä kielitaitoa myös tehtävissä, joissa sitä ei tarvita.

Ikkunat auki inhimillisyydelle!

Jos Suomessa koulutetut osaajat jäävät puutteellisen kielitaidon vuoksi ilman työtä, he etsivät sitä muualta. Meidän on nähtävä aikaisempaa paremmin hyödyt, joita maahanmuuttajien kulttuurintuntemus, kansainväliset yhteydet, kielitaito tai erilaiset näkemykset voivat antaa suomalaiselle yrityselämälle globaalissa kilpailussa.

Erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät haasteet ovat perusinhimillisiä. Tunnepitoisen reagoinnin sijaan voimme kuitenkin valita käytännöllisen ajattelutavan. Voimme olla avoimia uusille ideoille, kuunnella, kehittää ja muuttua maailman mukana. Siten voimme luoda myös kestävää hyvinvointia Suomeen.

– Antti Palola, puheenjohtaja, STTK 


---

Mistä kirjoitussarjassa on kyse?

Sosiaalisen median ja sähköisten viestimuotojen myötä yhdenvertaisuuden merkitys on yksilötasolla kasvanut. Toisaalta samaan aikaan käsite pirstaloituu: Eri ihmisille yhdenvertaisuus tarkoittaa jo hyvinkin eri asioita.

Sivistyneen yhteiskunnan tulee herätellä ja ylläpitää keskustelua tulevaisuuden tärkeistä ydinkysymyksistä. Keskustelemattomat asiat jäävät hautumaan, jolloin ne synnyttävät tunneryöppyjä ja provosointia vanhoistakin asioista. Avoin yhteiskunta toteutuu vain jatkuvan ja rakentavan vuoropuhelun avulla.   

Uusimaa-viikon yhdenvertaisuus-teemaan pohjautuvan kirjoitussarjan tavoitteena on innostaa ja laajentaa keskustelua tulevaisuutemme suunnista. Toivomme näiden avausten kirvoittavan monipuolisia näkemyksiä suhteesta yhdenvertaisuuteen, tasa-arvokysymyksiin ja demokratiaan jo nyt, ennen kevään vaalihulinaa.   

Ajatusten ja mielipiteiden kirjo, niiden kunnioitus ja huomioiminen muokkaavat yhteistä tulevaisuuttamme, mutta vain rohkean vuoropuhelun ja aktiivisen vaikuttamisen kautta.

Uskaltaudu siis avoimeen tulevaisuuskeskusteluun. Rakennetaan sitä yhdessä, tässä ja nyt.

– Ossi Savolainen, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto




Kirjoitussarjaa julkaistaan www.uusimaaviikko.fi-sivustolla ja Uusimaa-viikon Facebook-sivulla. Uusimaa-viikko on tapahtumakimara, debattia ja hyvien esimerkkien esille nostamista ympäristön, hyvinvoinnin, kulttuurin, osaamisen, yhteisöllisyyden ja kilpailukyvyn saralta. Asiaa & luovia ideoita toteutetaan ympäri Uuttamaata 6.–10. toukokuuta. Vuonna 2019 pääteemana on yhdenvertaisuus.  


Palaa otsikoihin